Vapari Kaikki hieno melkein kerralla

Kirja-arvostelu: Eläinten vallankumous

George Orwellin sosialismia kritisoiva teos Eläinten vallankumous on tarina josta jokaisella politiikassa mukana olevalla on ainakin mielipide. Kirjan pohjalta on tehty lapsille sopiva piirretty sekä piirrettyyn pohjaava sarjakuva, joista kumpikaan ei tavoita sitä lohduttomuutta mikä kirjassa on kuvattu vähäeleisesti, mutta sitäkin murskaavammin.

Aikuisille suosittelen kirjaa, sillä piirretty ja sarjakuva pohjautuvat tuossa järjestyksessä toisiinsa ja selkeästi suunniteltu lapsille, joten hyvänhän on pakko lopulta voittaa. Orwell oli hyvin perillä kuinka monimutkainen todellisuus ja lohduton pysähtyneisyys tuodaan kerrontaan, eivätkä hänen teoksensa ole mustavalkoisia esityksiä joissa on edes etäisesti hyvä ja paha, saati että se mitä lukija hyvänä aluksi hyvänä pitää sitä lähemmin tarkastellessa kuitenkaan olisi.

Eläinten vallankumouksessa ovat rinnakkain hyvin inhimilliset vaikuttimet joista vallanhimo, ahneus, raakuus ja taipumus röyhkeäänkin aseman väärinkäyttöön ovat ilmentymineen milloin heikkouden ja milloin vahvuuden osoituksia. Toisaalta kuvataan myös ystävyyttä, velvollisuuden tunnetta, yhteisöllisyyttä ja välittämistä tavoin joiden alta paljastuu niiden haavoittuvaiseksi tekevä vaikutus.

Orwell ei ole hyvyyden apostoli joka kertoisi että lopulta hyvä voittaa ja hyvällä voittaa pahan aina, reilulla epäreilun, sydämellisyys olisi paras ase sydämettömyyttä vastaan tai muitakaan ikuisesti veivattuja kliseitä, joita joidenkin kirjailijoiden kohdalla erehdytään luulemaan ajatuksiksi. Vastoin yleistä luuloa, Orwell ei myöskään ole ehdoton tuhon julistaja jonka visiot painajaismaisesta maailmasta olisivat jotain mikä hänestä on väistämätöntä tai edes mitään miltä jollain tietyllä ajattelulla voisi varmasti pelastua, hänen ajattelullaan etenkään. Sankarit, sikäli kun hahmoista voi sellaista sanaa käyttää, ovat kaukana perinteisestä kaikkivoipuudesta tai edes selkeästä vahvuudesta. Vajavaisia, haavoittuvia, toisinaan hyvän- ja toisinaan pahantahtoisia. Vapaaehtoisesti välinpitämättömiä ja toisinaan aivan toisarvoisista asioista keuhkoavia, omahyväisiä hölmöjä. Siltkin, yleviä tavoitteita rakentavia sekä tekojen jalouteen pystyviä, rakastettavia kaikessa vilpittömyydessään.

Sellaisena näki George Orwell eläim...eiku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Partasen parhaita avauksia. Kiitos tästä, vaikka sikojen alaisuuteen kirja päätyikin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Elokuvalle piti saada happy end, joten siinä oli hiukan profetiaa. Mikä kyllä toteutuikin sittemmin ...

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset