Vapari Kaikki hieno melkein kerralla

Lehtola lopettaa Iltalehdessä, parin muunkin kannattaisi

Kolumnisti Jyrki Lehtola on lukeutunut seuraamiini kirjoittajiin 2000-luvun alkuvuosilta lähtien. Ensin luin satunnaisesti hänen tekstejään, tosin saatuani käsiini Teokset 1-kirjan aloin etsiä yhä enemmän Lehtolan kolumneja. Hän on kirjoittanut liki kolmikymmenvuotisen uransa aikana useimpiin alansa merkittävimpiin julkaisuihin, kuten it-alaan keskittyvään Tietoviikkoon, trenditietoisten lifestyle-lehti Imageen, Aamulehden Moro-liitteeseen, Iltasanomiin sekä toiminut sittemmin yli kymmenen vuotta Iltalehden perjantain kolumnistina.

Muistan kuinka opiskeluaikaan sai läheisestä kahvilasta eurolla aamulla tehdyn sämpylän ja toisella eurolla kahvin (rajaton santsi). Viikonloppuisin eräs Pyhistä Hetkistä oli mennä aamutuimaan lauantaina tai sunnuntaina tuohon kahvilaan ja lukea läpi edellisen päivän Lehtola sekä Viikonvaihde-liitteestä Aarno "loka" Laitinen ja Mattiesko Hytönen. Kämppäkaverini kun asui Tampereella, niin siellä käydessään toi viikonlopun Moro-liitteen jossa oli Lehtolan kolumni. Sittemmin ennen Aamulehden siirtymistä tilaajatunnusten taakse, luin verkkolehden Lehtola-arkiston läpi.

Helmikuun aikana päättyy myös nelisen vuotta Iltalehteen kirjoittaneen Kaarina Hazardin ura lehden keskiviikon kolumnistina. Hazard on jo kommentoinut asiaa twitterissä todeten saaneensa potkut ja tarvitsevansa saman rahan jostain muualta, mitä Iltalehdestä kommentoitiin että avustajien vaihtuminen kuuluu alaan. Potkuväitteisiin täsmennettiin vielä että kyseessä on Hazardin oma tulkinta tapahtumista. Samalla saatiin taas yksi esimerkki siitä kuinka sillat voi polttaa yhdellä äkkipikaisella viestillä sosiaalisessa mediassa. Hazard sai jo pari vuotta sitten kolumnistina langettavan päätöksen Julkisen Sanan Neuvostolta ilakoituaan kokonaisen kirjoituksen mitalla Tony Halmeen kuolemalla, asian tultua julkisuuteen vasta muutamia päiviä aiemmin. Halmeen perhe ja läheiset pitivät Hazardin kirjoitusta mauttomana solvauksena ja sopimattomana sitä piti myös Julkisen Sanan Neuvosto. Hazard teki myös julkisen anteeksipyynnön tapauksen jälkeen. Hazardille oli annettu neljä vuotta aikaa lunastaa paikkansa. Se ei onnistunut ja keskimääräinen Hazardin kirjoitus oli kuin kopio Jyrki Lehtolan toisinaan käyttämästä satiirisesta tyylistä kuvata ihmisen järjenjuoksua ja paisuteltuja tunteita.

Lehtola kuitenkin on viime vuosina muuttunut yhä vaisummaksi ja sanan säilä on viuhunut verkkaisempaan tahtiin. Siinä missä ennen tiesi Lehtolan olevan laadultaan tasaisin kirjoittaja koko lehdistössä, alkoi sittemmin taso hiipua ja aiheet olla selkeästi vähemmässä. Ikä tekee tehtävänsä, uudistua ei enää jaksa eikä halua, uusien asioiden omaksuminen alkaa tuntua tarpeettomalta...Siinä tärkeimmät syyt miksi toivoisin Iltalehden uudistavan radikaalisti sivuun kolme muutakin kolumnistia:

1. Aarno "loka" Laitinen

2. Mattiesko Hytönen

3. Kalle Isokallio

Kerron miksi näin on.

Aarno "loka" Laitinen on ansiokkaan historian omaava henkilö, joka on sittemmin muuttunut tyytymättömäksi, narisevaksi eläkeläiseksi jonka maailmankatsomus rakentuu sille kuinka ennen oli kaikki paremmin. Kolumnien taso vaihtelee yhä rajummin ja vaikka Laitinen osuukin toisinaan maaliin, ovat hänen kolumninsa tasoa jollaista näkee peräkylien paikallislehtien mielipidepalstoilla, jos edes siellä. Eläke olisi ihan ansaittu ja paikallaan kun vielä voisi vetäytyä henkisenä voittajana.

Mattiesko Hytönen on ollut parhaimmillaan yhtä hauska kuin Lehtola, joskin siinä missä Lehtola on käsitellyt yleisiä ilmiöitä ja ihmisten lausuntoja julkisuudessa, on Hytönen toimittanut raportteja paikan päältä erilaisista julkkistilaisuuksista. Hytösen fanit tietävät kenen kengänkärjet Hytönen huomasi Messukeskuksen pylvään takana (Arno Kotro) sen jälkeen kun lavalta poistunut runoilija oli nimittänyt häntä "ammattinaljailijaksi". Hytönen on tuonut tietoomme myös Petteri Ahomaan ja Jussi Leppilammen keinot yrittää saada hotellibaarista Mimosaa ennen aamuyhdeksää, keinojen kuitenkaan tepsimättä. Petteri Ahomaa on ollut lähes ehtymätön lähde Hytösen kolumneille, joissa on toisinaan käsitelty Ahomaan yöllisiä puhelinsoittoja hänelle, lähestymisiä ravintoloissa Saimi Nousiaisen kettupuuhka Patsy kaulassa sekä sahaavan liikkeen tekeminen tanssilattialla jalkovälissään samaisella kettupuuhkalla. Toinen kolumnistin aiheiden keidas kuivallakin viikolla on ollut Vesa Keskinen, joka on lähettänyt Hytöselle aamuöisiä sähköposteja joissa oikaissut ettei ole Aku Ankan kestotilaaja sekä luvannut että hänen kyläkaupassaan on varattuna Hytöselle ilmaiset "pöhkanaksut". Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Suomessa ei ole julkisuuden henkilöä joka ei tuntisi Mattiesko Hytöstä, vaikka Hytönen ei tiedäkään mm. kuka on Jukka Rasila ja mistä hän on kuuluisa. Hytönen on sittemmin ajautunut kriisiin kun tapahtumia on vähänlaisesti ja joka viikko pitäisi kirjoittaa. Niinpä hän on kirjoittanut lähinnä itsestään, lihaksistaan, tyttöystävästään, itsestään, lihaksistaan, tyttöystävästään ja vaikka nuo olivat alkuun hauskoja sekä tyttöystävän osalta sympaattisia kirjoituksia, niin itsensä loputon toistaminen alkaa siltikin puuduttaa aika nopeasti. Mattiesko olisi hyvä kolumnisti vaikka joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa ilmestyessään. Viikko on kohtalaisen pienessä piirissä elämäänsä viettävälle vanhukselle liian lyhyt aika saada kolumnien yleinen taso pysymään entisellään.

Kolmas ja nopeimman lopun ansaitseva narisija sekä ajatuksiinsa rakastumisen erikoismies on maanantaisin kolumnia julkaiseva Kalle Isokallio. Hänellä on Nokian entisenä johtajana sekä teknillisen koulutuksensa myötä hyvä näkymä elinkeinoelämään ja sen lainalaisuuksiin, joskin tuo näkymä on alkanut huurtua pahemman kerran. Isokallio on kirjoittanut käytännössä samaa kolumnia 6898394 kertaa (tai siltä niitä lukiessa ainakin tuntuu) ja hän monen yleisönosastokirjoittajan tavoin nähtävästi kuvittelee että toistamalla asiaansa loputtomiin hän saisi sille enemmän huomiota. Jos minun olisi mahdollista toimittaa neuvo Isokallion tietoon, se olisi seuraavanlainen: kun nykyinen määrä ei ole johtanut haluttuun lopputulokseen, ei jatkollakaan tule olemaan sen suurempaa vaikutusta.

Isokallion kirjoja olen lukenut yhden, Suomalainen puolisukeltaja (2007), joka oli hyvä ja sisällöllisestikin ansiokas teos. Noihin aikoihin vielä Isokallion kolumnitkin olivat sisällöltään vaihtelevia, nykyisin hän päästää itsensä tarpeettoman helpolla.  

Nyt helmikuun aikana kaksi kolumnistia eli perjantain Lehtola vaihtuu Hjallis Harkimoon ja Kaarina Hazardin paikan keskiviikon kolumnista ottaa haltuunsa Katja Ståhl. Luulen että heillä on mielenkiintoista sanottavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Partanen parantaa kuin sika juoksuaan.

Käyttäjän timoekman kuva
Timo Ekman

Lehtolasta sen verran, että kun kuulin hänen lopettavan, otin häneen yhteyttä ja kyselin tilanteesta. Hän vastasi ja sanoi aloittavansa IS:sa. Eilisen IS:sta saa lukea hänen uusimman tuotoksensa (ei netissä).

On myös totta, että Laitinen ja Isokallio toistavat ikävästi samoja teemoja, Isokallio huomattavasti pahemmin.

Eniten ihmettelen Hytöstä. Hänen jutuistaan tuntuu puuttuvan se joku perimmäinen tarkoitus tätä nykyä.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Kiitos tiedosta, hyvä tietää että Lehtolaa on vielä saatavilla.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mikäs tää Bisquit on - ehkä olen vain liian tyhmä ymmärtämään hänen tekstejään. Ne pitäisi olla jotain pakinoita, kai?

Isokallio meinasi nukahtaa istualleen suorassa lähetyksessä perjantain Jälkiviisaissa. Vanhuus ei tule yksin.

Aarno Laitinen kirjoitteli joskus suurinpiirtein että minkälaista ruokasnapsia voi nauttia kalan vai oliko lihan kanssa. Ja muut aterian yksityiskohdat. Kiinnostavaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Viimeaikaisten kielenhuoltopäätösten jälkeen kohoaa arvossaan entisestäänkin Bisquitin muinainen huomio:

Suomihan on perkeleen kaunis kieli, kun sitä oikein tosissaan aletaan puhumaan.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Minen ole koskaan ymmärtänyt millainen ihminen haluaa elää nyppimällä muista negatiivista valoa, ja vaikka Lehtolan kirjoittaminen on ollut ajoittain hauskaakin, en pidä kylvetystä ilmapiiristä. Vetäisin turpiin varmaan jos kohtaisin. Suurinpiirtein sama mittayksikkö, nääs.

Hytösellä on ilmeisesti omat ongelmansa, olkoon minun puolestani. En jaksa kaikkia lähteä turpiinkaan vetämään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Isokallio ja Loka ovat olleet suosikkejani, mutta saavat hyvin jo mennä. Ehkä sanottavaa ei enää niin paljon ole kuin ennen, ainakaan uutta. Uusilla henkilöillä tuoreemat näkökulmat. Tervetuloa Katja Ståhl ja muutkin. Eivätköhän vanhat pierut ole jo eläkkeensä ansainneet. Hytösestä en ole koskaan tykännyt, vaikka olen hänet joskus aikaa sitten HS käytävällä nähnytkin.

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa